Timo Pitkäranta

Miksi jalkapalloilija filmaa?

Sosiaalisessa mediassa on esiintynyt näin jalkapallon MM-kisojen aikaan ihmettelyä kentällä tapahtuvasta filmaamisesta. Tämä antoi sysäyksen kirjoittaa aiheesta muutamasta näkökulmasta. Mitkä asiat siis motivoivat pelaajaa filmaamaan?

Ensinnäkin filmausta voi tapahtua puhtaasti itsesuojeluvaiston vuoksi; on turvallisempaa heittäytyä hallitusti ennakkoon maahan, kuin vastaanottaa rautanapeista iskua esim sääreen, nilkkaan, akillesjänteeseen, polveen jne. Mitättömiltäkin näyttävissä tilanteissa voi käydä huonosti, mutta vakava loukkaantumisriski on etenkin silloin, kun taklataan jalkapohja edellä.

Toisekseen kaatuilua voi tapahtua silkasta väsymyksestä; eläimellisen juoksemisen jälkeen (etenkin Brasilian trooppisessa ilmastossa) voi kaatuilla jo pienemmistäkin iskuista, jolloin vapaapotku tuo hetken hengähdystauon sekä itselle että joukkueelle. Futiksessa ei pidetä mehutaukoja minuutin välein ¹), eikä vaihtoon pääse välttämättä koko pelin aikana. Linjat, välit ja laatutaso on säilytettävä (kuten armeijassa) halki taiston, jatkuvista spurteista ja kamppailutilanteista huolimatta.

¹) Brasilian MM-kisoissa taukoihin on tehty poikkeus; mikäli lämpötila ylittää 32°C, on pelin aikana pidettävä yhden virallisen tauon lisäksi kaksi kolmen minuutin mittaista "cooling break" taukoa.

Kolmanneksi pelaajat voivat filmata oikeudenmukaisuuden vuoksi; tuomari ei aina näe kaikkea sikailua ja vilppiä, mitä kentällä tapahtuu (repimistä, jalalle astumista, tasapainon horjuttamista ratkaisevalla hetkellä). Koska "poliisit" eivät kuulu lajin eetokseen, ylinäyttely on keino tuoda esiin näkymättömät rikkeet. Esimerkiksi MM-karsintaottelun puolivälieräottelussa Kolumbian Zuniga ei saanut edes varoitusta kolhittuaan Brasilian Neymaria, koska tilanne näytti vähäpätöiseltä. Tänään uutiosoitiin, että Neymarin selkänikama on murtunut, ja nyt keskustellaankin jo siitä, oliko kyseessä vahinko vai tahallinen teko.

Neljänneksi erikoistehosteita voidaan käyttää psykologian vuoksi; Jos tuomari antaa pelata kovaa, taitopelaajien yhdeksi vaihtoehdoksi jää filmaaminen vähentääkseen itseensä kohdistuvia taklauksia. Jos pelaaja kaatuu helposti, ja tuomarina on puolisokea triggerhappy viheltelijä, vastustaja ei uskalla varoituksen pelossa välttämättä vetää sukille niin kovaa seuraavalla kerralla.

Viidenneksi kaatuilua voi tapahtua myös paineiden vuoksi; kuningaslajin MM-kisat on huikea spektaakkeli, jota esimerkiksi vuonna 2010 seurasi lähes miljardi katsojaa. Näistä kisoista ei jättäydytä pois kiinnostuksen puutteen, väsymyksen tai jonkin suuremman tittelin tavoittelemisen vuoksi; futiksen piirissä ei ole olemassa mitään suurempaa tai kunniakkaampaa kuin MM-kisojen kulta. Tällaisen paineen alla jotkin ihmiset saattavat käyttäytyä eri tavalla kuin mitä joidenkin mielestä on "moraalisesti oikein".

Kuudenneksi pelaajat voivat filmata ja jäädä kierimään maahan taktiikan vuoksi;  Filmaamisella pyritään luomaan jonkinlaista etua sekä itselle että omalle joukkueelle. Jalkapallossa tällaisia etuja ovat esimerkiksi vapaapotkut, rangaistuspotkut, varoitukset, ulosajot, hyökkäysten katkot, ajanpeluu, vastustajan ärsytys - joista etenkin viimeksimainittu näyttää toimivan loistavasti, koska turhautumista tapahtuu kisastudioissa asti.

Ylen Kymppipaikassa käsiteltiin eilen sattumalta myös samaa aihetta. Vieraana olleen jääkiekkoilija Jarkko Ruutun mielestä vilppi kuuluu kaikkiin palloilulajeihin, ei ainoastaan jalkapalloon. Koko kysymys "miksi pelaaja filmaa?" on hänen mielestään on täysin irrelevantti.  Huipputasolla erot ovat todella pienet, ja omalle joukkueelle pyritään saamaan etua pelin sisällä kaikin mahdollisin sallituin tai harmaalla alueella olevin keinoin. Palloilulajit eivät ole mielipideurheilua, eikä tyylipisteitä voittamisesta jaeta. Ainoa asia, joka merkitsee, on tulos.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Sama kuin kysyä, että miksi urheilija douppaa. Tai miksi Jeppe juo. Urheilija saa etua itselleen tai joukkueelleen, Jeppe euforian tunnetta.

Ongelma on se, ettei jonkinlaisen oikeustajun omaavalla katsojalla ole odotuksia tällaista toimintaa kohtaan ja kokee siis sen häiritsevänä. Tarvitseeko tuota rautalangasta vääntää. Paitsi kiekkokatsomoissa näytetään jopa nauttivan, kun vastustajan pelaaja rusikoidaan sairaalakuntoon.

Timo Pitkäranta

Alkoholi ei kuulu urheiluun lainkaan. Douppaaminen on lajiriippumatonta. Ja kuten sanoit, väkivalta on pesiytynyt enempi jääkiekon piiriin. Filmaamista on mielletty usein tapahtuvan lähinnä jalkapallossa, vaikka sitä toki harrastetaan muissakin lajeissa.

Filmaaminen on epäurheilijamaisen käytöksen lievimmästä päästä, kun taas doping ja väkivalta ovat täysin toisesta äärilaidasta. Douppaaminen ja väkivalta on ankarasti tuomittavaa mm. siksi, että tällöin vaarannetaan urheilijan terveys. Filmaamisesta ei koidu kenellekään fyysistä vahinkoa ja jalkapallon puolella selvissäkään tapauksissa ei välttämättä tuomita edes vapaapotkua. Ts. filmaamisessa on pienet riskit verrattuna saavutettuun hyötyyn.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ainakin jousiammunnassa alkoholin nauttiminen ennen suoritusta katsotaan suorituspotentiaalia parantavaksi dopingiksi ja sitä myös siksi kontrolloidaan testeillä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

No se jäi nyt kirjoittamatta (enkä pystynyt muokkaamaan tekstiäni) että ovathan palloilijat nuorisolle esikuvia. Ja viesti nuorisolle on: vilppiä kannattaa yrittää koska aina siitä ei jää kiinni.

Timo Pitkäranta Vastaus kommenttiin #5

Kuten tuossa tuli aiemmin todettua, filmaaminen on epäurheilijamaisen käytöksen lievimmästä päästä, ja filmaamisen sisällä itsessäänkin on laaja skaala sävyeroja (josta selvimmistä tapauksista - joskus epäselvistäkin [1] - tuomitaan keltainen kortti). Filmaaminen on kuitenkin paljon pienempi paha kuin missään muodossa esiintyvä väkivältä - oli kyseessä mikä pallopeli tahansa. Tähän voinee kaikki moraalinvartijat yhtyä.

[1] http://youtu.be/0C4z_hYIru0?t=41s

FIFAn viesti nuorisolle ei ole se, että vilppiä kannattaa yrittää. Futiksen piirissä tunnetaan käsite "Fair Play". Fair Play -palkinnon voi saada esimerkiksi puolustaja, joka on jättänyt selkeässä maalintekotilanteessa taklaamatta (sääntöjen puitteissa tai ei), josta olisi mahdollisesti aiheutunut vammoja vastustajalle. Englannin Gary Lineker sai puolestaan Fair Play -palkinnon vuonna 1995 siitä, ettei ollut 15 vuoden aikana ottanut ainuttakaan keltaista tai punaista korttia, mikä on aivan käsittämättömän suoritus maailmanluokan pelaajalta. Fair play jos mikä on osoitus miehekkyydestä, ja jotain sellaista, johon nuoria tulee kannustaa.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#2/TP: "Alkoholi ei kuulu urheiluun lainkaan. .."
Mutta silti olut virtaa Brasilian MM-kisoissa. Jalkapallostadionit värähtelevät maalien tahdissa, mutta varsinaista voimaa antaa olut , joka on lähes yksinomainen jalkapllofanien käyttämä hellejuoma. FIFA:n esityksestä kisojen ajaksi oli tarkoitus rajoittaa alkoholipitoisten juomien myyntiä pelialueilla ja varsinkin loppuotteluissa. Rajoitusten toimivuus on oma lukunsa. Paikallisten ennakko-olettama on, että Brasilia ja Argentiina ovat vastakkain kultaottelussa, mikä on saanut varoitusvalot vilkkumaan monella suunnalla, sillä alkoholi ja äärikiihkoinen kilpailuvietti on vaarallinen cocktaili.

FIFA:n pääsihteeri, Jerome Valcke, on ollut ja on huolissaan humalaisista katsojista sekä samalla yllättynyt siitä valtavasta olutmäärästä, mitä kilpailujen aikana on myyty. Määrä lähentelee jo miljoonaa litraa enemmän, mitä Etelä-Afrikan kisoissa 2010 olutta myytiin. Varsinkin argentiinalaiset jalkapalloturistit tulevat katsomoihin olutpatterit mukanaan ja arvata voi, että henkeä riittää, kun ja jos kisojen päätösvihellys tulee Argentiinan ja Brasilian peilin lopussa.

Olut on kisoissa niin tärkeä rahankeruuväline, että laki ja sen soveltaminen joustaa kummasti.

Timo Pitkäranta Vastaus kommenttiin #8

Alkoholi ei kuulu urheiluun, no, ainakaan jalkapalloon. Jos siellä kentällä joku päissään palloa potkisikin, koituisi siitä joukkueelle vain haittaa (syötöt, vedot, sijoittuminen, kaksintaistelut, reaktioajat). Lisäksi alkoholi on diureetti, joten kännipelurin juokseminenkin loppuisi noissa olosuhteissa hyvin nopeasti.

Penkkiurheilu on asia erikseen, mutta katsomon puolella oluen nauttiminen on lajiriippumatonta. FIFAn alkoholisäädöksiä en MM-kisoissa ole seurannut, mutta esimerkiksi Suomen Maajoukkueen karsintapeleissä alkoholin myynti on kielletty pelin aikana.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Hyvin availtu. Ei ole sattumaa, että Robbenia ja Neymaria syytetään filmaamisesta eniten. He myös juoksevat nopeimmin ja röyhkeimmin ja ajavat niine avuineen itsensä muita ärhäkämmin nurinmenotilanteisiin. En usko, että täyttä vauhtia ihmisruuhkaan juokseva kaveri kovin usein voi edes selvitä pystyssä.

Mutta kyllä pelaajat välillä puhtaasti filmaavatkin ja blogissa on mainittu monta hyvää syytä.

Sketsiviihteen hyväksi tuli mieleen kuva filmaavasta nyrkkeilijästä.

Timo Pitkäranta

Kiitos. Totta, usein ne jotka haastavat, joutuvat taklausten kohteeksi, ja päätyvät myös filmaamaan.

Kaikki taitopelaajatkaan eivät kuitenkaan filmaa, esimerkiksi Lionel Messi (ehkä samalla yksi niistä syistä, jotka vaikuttivat kisojen parhaan pelaajan valintaan?). Suomifutiksen kulta-aikoina myös Jari Litmanen pelasi rehdisti. Kun hän jäi nurmen pintaan, kaikki tiesivät, että nyt sattui pahasti. Toisaalta hän oli muutenkin yksi sisukkaimpia suomalaisurheilijoita koskaan; esim. vuoden 2002 MM-karsinnoissa Englantia vastaan Litmanen pelasi täydet 90 minuuttia, vaikka häneltä murtui ranne kesken ottelun [1].

Kyllä niitä filmaajia nyrkkeilykehässäkin on, vaikka tästä ei kyseisen ottelun kannalta koidu minkäänlaista urheilullista etua filmaajalle itselleen [2]

[1] http://www.iltasanomat.fi/urheilu/art-128833815085...
[2] http://deadspin.com/5624285/does-this-boxer-fake-i...

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jalkapallon "filmaaminen" johtuu avainpelaajien itsesuojeluvaistosta eli suojautumisesta väkivallan uhriksi joutumiselta. Jalkapalloilijoilla kuuluisi olla paljon parempi suojaus jääkiekon tapaan, jopa kypärän käyttö olisi aivan perusteltua.

Mutta ennen kaikkea "filmaaminen" johtuu siitä, että jalkapallon säännöissä on vakava valuvika: maali on aivan liian kapea. Taitavan maalivahdin on aivan liian helppoa varjella sitä 90 tai jopa 120 minuuttia. Siitä syystä pelimaalit ovat korkeatasoisissa peleissä suuria harvinaisuuksia.

MM-kisojen neljässä puolivälieräottelussa maaleja syntyi 5. Niistä vain yksi syntyi pelitilanteessa. Loput olivat erotuomari-diktaattorin määräämiä erikoistilannemaaleja. "Filmaaminen" on sitten aivan luonnollinen keino pyrkiä tärkeimpään eli voittoon "diktaattorin" suojeluksessa. Jalkapallo on pelaajien kannalta ennen kaikkea bisnestä, jossa voitto on ratkaisevan tärkeä.

Lisää aiheesta. http://timouotila.vapaavuoro.uusisuomi.fi/urheilu/...

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jalkapallon "filmaaminen" johtuu avainpelaajien itsesuojeluvaistosta eli suojautumisesta väkivallan uhriksi joutumiselta. Jalkapalloilijoilla kuuluisi olla paljon parempi suojaus jääkiekon tapaan, jopa kypärän käyttö olisi aivan perusteltua.

Mutta ennen kaikkea "filmaaminen" johtuu siitä, että jalkapallon säännöissä on vakava valuvika: maali on aivan liian kapea. Taitavan maalivahdin on aivan liian helppoa varjella sitä 90 tai jopa 120 minuuttia. Siitä syystä pelimaalit ovat korkeatasoisissa peleissä suuria harvinaisuuksia.

MM-kisojen neljässä puolivälieräottelussa maaleja syntyi 5. Niistä vain yksi syntyi pelitilanteessa. Loput olivat erotuomari-diktaattorin määräämiä erikoistilannemaaleja. "Filmaaminen" on sitten aivan luonnollinen keino pyrkiä tärkeimpään eli voittoon "diktaattorin" suojeluksessa. Jalkapallo on pelaajien kannalta ennen kaikkea bisnestä, jossa voitto on ratkaisevan tärkeä.

Lisää aiheesta. http://timouotila.vapaavuoro.uusisuomi.fi/urheilu/...

Timo Pitkäranta

taitavakaan maalivahti ei kykene suojelemaan maaliaan, mikäli pelaajat eivät pelaa kurinalaisesti joukkueena. kun joukkue pelaa kurinalaisesti, on huippupeleissä kyse valmentajien taktisista siirroista ikään kuin kaikki olisivat pelinappuloita shakkilaudalla.

maalit eivät aina ole faneillekkaan se kaikkein tärkein asia jalkapallossa, vaan pelin tasokkuus. brasilian ja meksikon välinen 0-0 matsi oli aivan huikea trilleri, kun taas brasilia-saksa 1-7 lopputulokseen päättynyt välierä oli niin surkeaa katseltavaa, että sen seuraamisen olisi voinut lopettaa jo ensimmäisen 20 minuutin jälkeen - itse jaksoin 45 minuuttia.

mitä tulee kypäriin, niin eikö voitaisi samalla sitten lisätä myös hartia- ja polvisuojia ym panssareita? varusteiden lisäämisen jälkeen olisi perusteltua sallia myös kovemmat taklaukset. pelin muututtua raskaammaksi, pitäisi vaihtoruljanssi miettiä myös uudestaan.

ei - pidetään jalkapallo jalkapallona.

Puheenaiheeseen liittyvää

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset